Kotifilosofi2019-12-02T17:29:43+02:00Blog Integration Feed Generatorhttps://tiikyla.vuodatus.net/tiikylahttps://tiikyla.vuodatus.net/<![CDATA[Vedätystä]]>
Häntä oli itkettänyt ja hän oli nähnyt painajaisia töistä.
Kun kysyin miksi, salaperäinen hiljaisuus laskeutui
konttoriin. Näin aina. Kerroin, etten voi tietää, jos
hän ei kerro ja jostain rivien välistä taas jouduin
arvailemaan, että puolieni pitäminen oli saanut
hänet tunteiden valtaan.
Vedätyksen yritys alkoi taas. Tämän keskustelun
jälkeen oloni oli turhautunut ja kiukkuinen.
Työkaverini yritti kaikin keinoin syyllistää ja manipuloida taas
minua ja minulle tuli olo, etten halua enää keskustella
hänen kanssaan. Olen ollut aivan liian ymmärtäväinen
hänen suhteensa. Seuraavan kerran voimme mennä
yhdessä keskustelemaan toimitusjohtajan kanssa.
Olisihan minun pitänyt muistaa, että pitää välttää
kahdenkeskisiä keskusteluja ja sovitteluja narsistien
kanssa. No en ole aiemmin hoksannut, mutta nyt
oivalsin homman nimen. Annan hänen muhia omassa
liemessään ja teen omat työni ja seurustelen niiden
työkaverien kanssa, joiden seurassa tunnen oloni
hyväksi ja joihin luotan.
]]>2007-03-20T19:58:00+02:002019-12-02T17:29:31+02:00https://tiikyla.vuodatus.net/lue/2007/03/vedatystatiikylahttps://tiikyla.vuodatus.net/<![CDATA[Vamppi iskee taas]]>Viime viikko oli mieletön kun yritin hoitaa liian monta hommaa.
Työkaverini piti minua jännityksessä oman talvilomansa suhteen. Alustavasti hän ilmoitti että EHKÄ hän on lomalla viikon 11. Kyselin useaan otteeseen, pitääkö hän loman tuolloin. Viimeksi viikon 10 keskiviikkona tai torstaina ja en saanut varmaa vastausta. Milloin hän ei tiennyt ja milloin ei oltu kysytty toimitusjohtajalta.
Perjantaina hän ilmoitti, että kyllä hän aikoo olla lomalla tuon viikon. Jep, hommaa siihen sitten sijainen tällä aikataululla. Tämä ei ollut ensimmänen kerta kun näin tapahtuui. Tätä vaan on alkanut toistua aina lomien aikaan. Tietoa pihdataan ja pantataan ja sen kautta tehdään kiusaa.
Tulee sellainen olo, ettei hän haluakaan sijaista. Vaikka hän sen kieltääkin, niin minusta tuntuu, että hänellä on koko ajan pelko oman työpaikkansa suhteen ja siksi hän kikkailee kaikin keinoin. Tosi kivaa minulle.
Miksi ongelma kaatuu minun niskaani on se että kun hän on poissa joudun huolehtimaan hänen työstään, jos sijaista ei ole. Hänen työnsä ovat sellaisia, että niitä ei voi jättää tekemättä. Sijaista ei ole, ellen sitä kysy toimitusjohtajalta. Toisaalta ongelma on toimitusjohtajan, koska hän on meidän esimiehemme, mutta hän on antanut meille aika vapaat kädet lomiemme suhteen, jolloin meillä on mielestäni myös vastuuta töiden sujumisesta.
Murehdin (liian vastuullinen eli tyhmä minä) sijaisen puutetta viikonlopun vatsa kipeänä stressistä. Samalla kun työkaverini vietti ansaittua lomaa rentoutuen.
Onneksi toimitusjohtaja oli onnistunut pienellä varoitusajalla hankkimaan sijaisen ja maanantaina tuli tuttu ihminen auttamaan. Opetin ja hän oppi nopeasti. Kesken viikon sijainen vaihtui ja taas opetin. Omat työt tietenkin kasautuivat.
Kävin keskustelemassa esimieheni kanssa sijaisen tärkeydestä ja siitä, että lomista pitää ilmoittaa ajoissa. Olin loppuviikosta niin uupunut, että painuin suoraan nukkumaan työviikon jälkeeen. Kaksi väsyttävää viikonloppua takana.
Olen puun ja kuoren välissä.
Kun työkaverini tuli töihin kerroin hänelle, miten tärkeää hänen työnsä on ja kuinka tärkeää on että hän ilmoittaa ajoissa lomistaan, että saamme hänelle sijaisen. Kerroin myös kuinka hankalaan tilanteeseen hän oli minut asettanut. En jaksa uskoa, että se oli vahinko, vaan pikemminkin harkittu teko.
Iltapäivällä keskustelimme vielä enemmän asiasta ja hän halasi minua. Jäin miettimään, että tälläkö kaikki on kuitattu.
Aamupäivän hän mutristeli minulle. Silmien pilkkeestä ja suun asennosta näki, että asiat eivät ole ihan kohdallaan. Päivällä hän vihjaili, että hän keskusteli työkaverini kanssa pitkään.
Hän yrittää koukuttaa minua vihjailuillaan ja sosiaalisen paineen avulla eli sillä että hän on suosittu ja hänellä on tukijoukkoja.
Hän itse yrittää miellyttää kaikkia ja esiintyä marttyyrina, jota kaikki kohtelevat kaltoin. Vaivihkaa hän yrittää saada muut tekemään asioita puolestaan, ettei hänen tarvitsisi liata käsiään. Näin hankittua asemaa hän käyttää hyväkseen tarpeen tullen.
Toisaalta hän joutuu luopumaan vasten tahtoaan omasta itsestään, haluistaan, eduistaan, tahdostaan ja koska ei voi suoraan pitää puoliaan, kun pitää miellyttää muita ja siinä ehkä se ongelma onkin. Kenenkään tahtoon taipuminen ei ole miellyttävää ja on taas miellyttävää kun toinen taipuu tahtoosi.
Kun ei pysty pitämään puoliaan, pitää miellyttää ja ajaa asioitaan manipuloimalla muita ja elämällä muiden armosta, saatikka että ottaisi vastuun elämästään omiin käsiinsä ja luottaisi itseensä.
Okei, jos hän mustamaalaa minua sillä että huolehdin omasta jaksamisestani, niin sitten hän tekee niin. Minulla ei ole vaihtoehtoja, koska en ole hyvä käyttämään muita pelinappuloinani enkä haluakaan niin tehdä.
Oikeasti, miksi asioista ei voi puhua niiden oikeilla nimillä, vaan joudutaan ihmeellisiin peleihin kun ei suoraan voi sanoa mikä mättää. Vain nainen osaa tämän pelin.
Itse päätän, ettei hän enää minua kiusaa. ]]>2007-03-20T16:55:00+02:002019-12-02T17:29:33+02:00https://tiikyla.vuodatus.net/lue/2007/03/vamppi-iskee-taastiikylahttps://tiikyla.vuodatus.net/<![CDATA[Eroon energiavampyyreista!]]> Mietin eilen energiavampyyreja ja ehkä ne eivät nyt todellisia vampyyreja olekaan, niin kiinnostaa kuitenkin miten säilyttää hankalien ihmisten kanssa oma energiansa.
Tietoisuus. No nyt on hyvä kun on tietoinen että tällaisia energiaimureita on olemassa. Hassua vaikka tämän on tiennyt, jotenkin ei anna itselleen lupaa uskoa.
Itseluottamus. Pitäisi luottaa itseensä sekä intuitioon ja muistaa ne aiemmat kohtaamiset ihmisten kanssa. Opetettu kohteliaisuus ja toisten ihmisten huomioonottaminen vaikeuttavat itsensä suojelua. Pitää kuitenkin kuunnella omia tuntemuksiaan rehellisesti ja asettaa rajat.
Vampit ovat taitavia naamioitumaan, mutta kaikki näennäisesti mukavat ihmiset eivät ole mukavia. Kuten ulkoisesti hellyyttävä ja avuton työkaverini, joka saa siitä nautinnon kun pystyy huolestuttamaan tai provosoimaan minut. Hän pyrkii myös herättämään sääliä ja myötätuntoa työkavereissaan ja sitä kautta ajamaan omia etujaan työpaikkansa säilyttämiseksi.
Aina kun hän on pois olen iloisella mielellä ja energinen. Hyvä olotila on myös silloin kun olen omassa työhuoneessani enkä ole hänen kanssaan kovinkaan paljoa tekemisissä. Onkohan hän energiavampyyri? Kun miettii kuinka paljon energiavampyyrin kanssa on heittänyt hukkaan aikaa, auttanut häntä ilman vastavuoroisuutta, saaden itselleen vain pahan olon löytää itselleen varmaan motiivin toimia ensi kerralla toisin.
Hyvä tapa on poistua tilanteesta takavasemmalle tai jättää hänen asiansa omaan arvoonsa eli olla kuuntelematta. Jos käy niin ikävästi, että jää miettimään sanomisia on viisasta mahdollisimma pian nollata ajatukset keinolla millä hyvänsä.
Kohteliaana ihmisenä tämä on minulle vaikeaa, mutta toisaalta kun ajattelen miten toinen häikäilemättä käyttää tilannetta hyväkseen, pieni valkoinen valhe ei varmasti tee pahaa. En ole moisille henkilöille mitään velkaa.
Miellyttäminen tulee kalliiksi kun uhraa itseään energiavampyyrin ehdoilla. Kuinka usein korostetaankaan sanan "EI" tärkeyttä.
Syvään hengittäminen ja hetken aistiminen rentouttaa.
Katsekontaktin välttäminen vaikeuttaa yhteydenpitoa henkilöiden välillä. Ei ole viisasta kertoa kaikkia asioita muille. Kun pitää yllä salaperäisyyden verhoa toisen on vaikeampi johdatella sinua.
Myönteinen ihminen vetää puoleensa myönteisiä ihmisiä ja pelokas, huolestunut ja masentunut samantaisia. Valittaminen ja uhriksi heittäytyminen vetää puoleensa energiavampyyreja.
Jess, eli positiivinen energia rulettaa. Kannattaa etsiä niitä hyviä asioita elämästä ja sillä suojautuu jo näiltä kammotuksilta.
Aurinkoista, lämmintä ja energistä kevättä odotellen :)
Kävin ottamasa kuvan minulle tärkeästä paikasta ja rakentelen nyt pohjaa sen pohjalta. Lisäsin mukaan toiveen keväästä.
Ilmaisen säilytyspaikan digikuville löysin photobucketista. Kuva-albumini löytyy nettisivulta http://s168.photobucket.com/ albums/u189/tiikyla/ Jahka innostun, sieltä saattaa löytyä lisääkin kuvia. Bannerini kuva on pelto.jpg
Tilaa kuville löytyy myös tinypic-sivustolta. Tähänkin saattaa näämmä jäädä koukkuun. On niin hienoa kun näkee heti kättensä jäljen, vaikka tähän sivuun nyt on vielä paljon viilattavaa, mutta jostain on alotettava.
]]>2007-02-22T19:52:00+02:002019-12-02T17:29:38+02:00https://tiikyla.vuodatus.net/lue/2007/02/blogin-muokkaustiikylahttps://tiikyla.vuodatus.net/<![CDATA[Elämänenergia]]> Olen viime kuukausina miettinyt paljon energiaan liittyviä asioita. Ikää kun tulee lisää, väsymys tuntuu painavan hanakammin päälle.
Väsymys askarruttaa, koska se tuo mukanaan paljon turhaa painolastia elämään ja haluaisin välttyä väsymästä.
Tänä talvena pitkään ollut musta maa ja valon puute väsyttivät tietysti tavallista enemmän. Kun hiukankin katselee luontoa, kukilla on talvella lepokausi ja viisaina eläiminä karhutkin nukkuu talvet.
Me ihmiset aherretaan lähes vuoden ympäri ja kesällä kun on valoa ja lämpöä, meillä on yleensä loma eli lepokausi. Onhan se luonnonvastaista. Nyt onneksi jo ihana aurinko paistaa ja pikkuisen lämmittääkin.
Joulukuussa kävin shiatsuhoidossa ja hoitaja puhui myös elämänenergiasta. Silloin hän kehotti pitämään jalat lämpimänä ja samoin alaselän. Elämänenergia oli hänen mukaansa jotain mitä saa tietyn määrän elämäntaipaleelleen mukaan ja siitä pitää huolehtia pitämällä kyseiset paikat siis lämpimänä. Napamuoti ei oikein tue tätä. Mummon villasukat siis käyttöön ja alaselkä peittoon, mikäli uskoo tähän shiatsuhoitajan ohjeeseen. Veri ainakin kiertää paremmin kun pitää itsensä lämpimänä.
Kuinka usein väsyttävät, turhat ajatukset ovat valuneet suihkussa lämpimän veden myötä viemäriin, minne ne kuuluvatkin tai haihtuneet saunassa löylyn kera vesihöyrynä olemattomiin. Saman vapautumisen ja keveyden tunteen olen kokenut metsässä ja lenkkipolulla. Joka tapauksessa oma hyvä olo on tärkeää ja itseä pitäisi ehtiä kuuntelemaan enemmän.
Luin mielenkiintoisen artikkelin energiasyöpöistä enkä tarkoita vanhoja virtaavieviä jääkaappeja. Näitä energiasyöppöjä henkilöitä kutsutaan myös energiaryöväreiksi tai jopa energiavampyyreiksi.
Energiavampyyrikäsitteeseen tutustuin alunalkaen työkaverin välityksellä. Meillä töissä kiersi lehti, jossa oli tarinaa energiavampyyriseista ja kuvaus osui kuin nakutettuna yhteen työyhteisömme jäseneen. Vähän naureskellen hän näytti minulle tekstiä, mutta naurun takana oli melko totinen ilme. Otin kopion artikkelista ja luin sen itsekin.
Ostin tänään Voi hyvin -lehden numero 1/07 lomalukemisiksi ja siellä taas tuli esiin energia artikkelissa "Näin suojaat energiaasi ja taas puhuttiin energiavampyyreista.
Uteliaana ihmisenä tietenkin pitää asiaa tutkia ja miettiä onko läheisyydessäni näitä vampyyrejä ja miten itse toimin muiden ihmisten suhteen. Yleisesti suhtaudun kaikkeen kirjoitettuun tietoon, oli se nettisivuilla tai painettuna paperilla, avoimesti ja ajatuksella. Yllättävän vähän on kirjoitettu tästä, vaikka asia tuntuu olevan vanha.
Energiavampyyrit nähdään oikeasti ihmisinä jotka imevät toisista energian. Elokuvissa yleensä verta. Tuo energiajuttu menee niin, että kun olet hetken energiasyöpön kanssa, olet ihan väsynyt, vaikka olisit hetki sitten ollut iloinen, virkeä ja hyvin levännyt. Tällaisiin ihmisiin tuntuu törmäävän aina silloin tällöin.
Energiasyöppöjen päämääränä on hakea keinolla millä hyvänsä huomiota ja ja viedä toisten aikaa.
Soittelevatko vampyyrit turhia sisäisiä puheluja, tunkeutuvat työhuoneeseen tai työpöydän ääreen vaikka tietäisivät kuinka kiire sinulla on? Kenties he huutelevat huoneestaan, syyllistävät, valittavat, ovat dramaattisia ja tekevät kaikista omista asioistaan jotain epätavallista tai puhuvat vain omista asiostaan, mutta ovat huonoja kuuntelemaan muita eivätkä huomaa muita tai muiden tarpeita eli kerjäävät huomiota.
Nämä hyväkkäät tuntuvat olevan sairaalloisen kiinnostuneita itsestään. Vastuun kantaminen omista teoista on vaikeaa.
Energiaimuri voi olla hyvin dominoiva ja pyrkiä kontrolloimaan ympärillä olevia ihmisiä ja tilanteita esimerkiksi ohjailemalla keskusteluja aina tiettyihin suuntiin. Keinoina vaikka ivalliset, väheksyvät huomautukset tai leikin lasku tärkeillä asioilla. Tämä voi ilmentyä fanaattisuutena ja kyvyttömyytenä kuunnella omista näkemyksistään eroavia mielipiteitä. Poskien punehtuminen ja vaikka hermostunut aataminomenan nyppiminen ja ärsyyntyminen tai sanelupolitiikka voivat varmaan olla merkkejä tästä.
Usein vampyyrit ovat henkisesti epävakaita. Joskus psyykkinen vampyyri voi vaikuttaa ulospäin hyvin vahvalta ja pyrkii tuomaan omaa paremmuuttaan jatkuvasti esille eli tällöin hän saattaa pärjätä useilla elämän osa-alueilla erinomaisesti ja pätee muille ylenpalttisesti. Energiasyöpön toimintatapa saattaa olla erittäin ahne ja itsekäs.
Empaattisuus ja vastavuoroisuus näyttää puuttuvan näistä ihmissuhteista tyystin. Toinen osapuoli ottaa ja toinen antaa koko ajan. Tulee mieleen jo narsistitkin.
Energiavampyyri käyttää hyväkseen toisen henkilön heikkouksia kuten sääliä, syyllisyyden ja velvollisuudentunteita, miellyttämishalua ja yrittää toisten ihmisten avulla ylläpitää omaa hyvinvointiaan.
Energiavampyyri on taitava naamioitumaan ja hyväksikäyttö voi jatkua pitkään ilman että uhri huomaa mitään muuta kuin väsähtäneen olon joka kerran kun on tekemisissä henkilön kanssa. Varmaan tuollaisen kokemuksen haluaa mielellään unohtaa alitajuisesti jo itsesuojelumielessäkin.
Voiko energiavampyyrius tarttua eli jos omat energiat on imetty, niin alkaako sitten itse hakemaan muista energiaa vajeen täyttämiseksi? Voiko terve ihminen sairastua sairaassa ympäristössä? Ehkä terve ihminen hakee enemminkin energiaa jostain muualta kuten valosta, lämmöstä, vedestä, metsästä, harrastuksista tai hiljaisuudesta, eikä käytä muita hyväkseen.
Jotenkin pelottavaa, mutta löydän tuttuja rasittavia piirteitä ihan liiankin läheltä, niinkuin varmaan monet muutkin ihmiset.
]]>2007-02-21T22:38:00+02:002019-12-02T17:29:40+02:00https://tiikyla.vuodatus.net/lue/2007/02/elamanenergiatiikylahttps://tiikyla.vuodatus.net/<![CDATA[Talvilomafilosofointia]]>Talviloma päällänsä ja talvelta tuntuu. Aamulla mittarissa oli yli kaksikymmentä pakkasastetta. Tätäkin on odotettu mustana ja pimeänä talviaikana. Aurinko paistaa ja lammen pinta on jäässä, niin että päällä kestää kävellä.
Lomalla on ihanaa kun elämä ei juuri ole sidottu aikaan, vaan saa olla ja ihmetellä. Välillä syödään, ulkoillaan, saunotaan ja nukutaan. Hyvän elämän perusjutut on tosi yksinkertaisia. Arjessa, kiireen keskellä ja väsymyksessä ne vaan nopeasti unohtuvat ja elämästä tulee helposti ankeaa.
Toisaalta taas helppokin elämä taas tekee elämästä huonoa. Pienetkin vastoinkäymiset alkavat harmittaa, niin että unohtaa sen mikä kaikki onkin hyvin.
Valittaminen on niin helppoa.
Elämän hyvien asioiden etsiminen on työläämpää, eikä sitä väsyneenä juuri jaksa eikä muistakaan. Hyvien asioiden etsiminen tekee elämästä vaan paljon antoisampaa ja antaa energiaa.
Jotenkin paradoksaalista, että jonkun asian tekeminen antaa energiaa, eikä vie sitä, niin kuin äkkiä ajattelisi.
Itse asiassa onko niin, että asiat, joiden eteen joutuu näkemään vaivaa, tuntuvat lopunviimeksi arvokkaammilta?